Kehäkukka-koti
Tekniikka © Saka

Lehdistötiedote Kehäkukan vihkimistilaisuudesta
17.8.2001

Kehäkukka - uutta ajattelua kehitysvammaisten asumiseen

Kehitysvammaisia on vähän, ja koska he eivät itse pysty omia etujaan ajamaan, jäävät heidän tarpeensa usein vaille ansaittua huomiota. Kehäkukka-projektin myötä ensi kertaa palvelujen tarvitsijat ja heidän läheisensä ovat ryhtyneet yksityiseltä pohjalta toimimaan perustaen yleishyödyllisen, voittoa tavoittelemattoman yhdistuksen hanketta toteuttamaan. Vammaispalvelu- ja kehitysvammalain mukaan kunnan velvollisuus on pitää huolta kehitysvammaisten asumiseen liittyvien tarpeiden tyydyttämisestä. Viimeisimmän, Vantaan kaupungin tekemän selvityksen mukaan on kaupungissa lähivuosina yli 100 asumisyksikköpaikan vajaus. Kehäkukka-asuntola pienentää merkittävästi Vantaalla asuntoa odottavien jonoa.

Kehäkukka-projektin tavoitteena on lähentä kehitysvammaisten asumisen tasoa lähemmäs muun väestön itselleen luonnollisena pitämää asumisstandardia. Kyseessä on siis erityiskohde, joka on suunniteltu saman ryhmän pitkäaikaiskäyttöön. Valitut asukkaat ovat nyt noin 20-vuotiaita. Asumistavoite on asetettu pitkälle tulevaisuuteen. Tarpeiden kehittyessä ja muuttuessa Kehäkukka-asunto voi joillekin asukkaille olla vain välietappi.

Jokainen nuori asukas asuu omassa noin 35m^2 yksiössä. Kehäkukassa on lisäksi yhteisessä käytössä keittiö-, pyykkihuolto- ja oleskelutilat sekä saunaosasto. Erityistä huomiota on kiinnitetty viihtyvyyteen, paloturvallisuuteen, asuintilojen terveellisyyteen sekä terapeuttisiin ratkaisuihin sisällä ja ulkona. Tavoitteemme on olla suunnannäyttäjänä kehittämässä kehitysvammaisillekin kodinomaisia olosuhteita, joissa yhdistyvät niin kehittymismahdollisuudet, yksityisyys kuin yksikön tuoma turvallisuus.

Olemme halunneet olla luomassa myös uuden toimintamallin kehitysvammaisten asumiseen sijoittamisessa. Nykymallihan toimii siten, että kun vanhempien voimavarat totaalisesti ehtyvät, "pakkosijoitetaan" kehitysvammainen sinne, minne hänet saadaan jollain järjestelyllä sopimaan. Tämä ei voi olla aiheuttamatta turhia kriisitilanteita niin sijoitettavalle kuin sijoituskohteessa jo asuville. Kehäkukka-projektissa lähtökohtana on pitkäaikainen suunnittelu sellaisten nuorten sijoittamisesta "yhteisasumiseen", jotka ovat tunteneet toisensa jo pitkään ja pystyvät toimimaan toistensa tukiverkkona. Näin ovat kokemustemme mukaan asumisen alkuvaiheen ongelmat minimoituneet. Asukkaat ovat olleet mukana jo hankkeen suunnitteluvaiheesta alkaen ja he ovat seuranneet tiiviisti talon rakentamista. Tämäkin on helpottanut muuttovaiheen mahdollisia vaikeuksia.

Asunnot valmistuivat maaliskuussa ja asukkaat muuttivat huhtikuussa. Ulkopuoliset työt ovat vielä joiltakin osin kesken, mutta valmistunevat nekin lähiaikoina.